Cha-Cha

Cha-cha tai kolminkertaisesti cha-cha-chá on kuubalaista alkuperää olevaa rytmikästä ja energistä latinotanssia, jolle on tyypillistä vahva 4-jakoisiin iskuihin pohjautuva rytmikulku. Tanssin kehitti 1950-luvulla kuubalainen säveltäjä ja viulisti Enrique Jorrí, ja nykyisin sitä tanssitaan eri puolilla maailmaa sekä harrastuksena kuin kilpalajinakin. Suomessa cha-cha on myös suosittu lavatanssi.

Historia

Kuubalaiset tanssijattaretJorrí keksi cha-chan nimen, kun hän säesti tanssijoita yhtyeensä Orquesta Américan kanssa ja kiinnitti huomiota tanssijoiden jaloista lähtevään cha-cha-chá –tyyppiseen ääneen. Tapahtumapaikka oli havannalainen baari, jossa soitettiin tuon ajan latinomusiikkia muun muassa danzón-mamboa tanssivalle yleisölle. Cha-Cha kehittyikin juuri tästä tanssityylistä, ja se levisi nopeasti yhdeksi suosituimmaksi paritanssiksi kaikkialle maailmaan. Eurooppaan rantauduttuaan sitä alettiin kehittämään yhä lisää alueen kulttuuriin sopivaksi.

Jorrín alkoi säveltää musiikkia, jossa melodia oli merkitty vahvasti ensimmäiselle painolle ja rytmi oli vähemmän synkooppinen (nel-et-yks). Soittaessaan tätä musiikkia tanssijoille hän huomasi tanssijoiden jalkojen sekoittuvan tekemään ylimääräisen tripla-askeleen, joka tuotti äänen cha-cha-cha. Eli kyseessä on nelijakoiselle musiikille perustuva tanssi, jota on myös kutsuttu triplamamboksi, mutta joka oli edeltäjäänsä nopeampaa, kolmiaskeltahtista rytmiä. Alussa cha-chata tanssittiin jonona, ja vasta myöhemmin vakiintui ympyrämuodostelma.

Rytmi

Cha-chan perusjalkakuvio on tuttu monista afrokuubalaisista tansseista erityisesti Kuuban Santería-nimisellä alueella. Cha-cha -tanssit voivat poiketa toisistaan rytmirakenteen puolesta. Kuitenkin yleensä rytmi lasketaan tyyliin “yksi, kaksi, cha-cha-cha”, joskin jossain myös “kaksi, kolme cha-cha, yksi”. Erityisesti alkuperäisessä Kuuban cha-cha-chássa voi olla mukana myös monimutkaisia ​​polyrytmejä.

Cha-chan peruskuviossa tanssin vetäjä (yleensä mies), ottaa askeleen eteenpäin vasemmalla jalallaan säilyttämällä painon oikealla jalallaan. Oikean jalan polven on pysyttävä taivutettuna ja lähellä vasemman polven takaosaa. Vasen jalka on taas suoristettu juuri ennen painon vaihtoa. Tämä askel otetaan toisella tahdilla. Paino palautetaan oikealle jalalle toisella askeleella (kolmas rytmi). Eli tanssi alkaa musiikin voimakkaimmasta iskusta (yksi), jossa ensimmäinen askel otetaan, ja seuraavat askeleet otetaan aina kahdella painotetulla iskulla, jonka jälkeen cha-cha.

Vaikka cha-cha perustuu neljälle iskulle, tanssissa sen perusyksikkö on itse asiassa yksi tahtipari eli yhteensä kahdeksan iskua. Nämä kahdeksaan iskuun pohjautuvat jaksot tulevat tanssissa selvemmin esiin kuin itse musiikissa. Koska iskuja 7 ja 8 on hankalaa lausua musiikin tahdissa, ne yleensä lasketaan vain neljään. Jakson ensimmäinen isku on nimeltään iso ykkönen ja jälkimmäistä, viidennelle iskulle sijoittuvaa taas pieneksi ykköseksi. Eli askellus aloitetaan aina isosta ykkösestä. Tempo on yleensä 112-136 iskua minuutissa, joskin varsinkin aloittelevat tanssijat ovat todennäköisesti kiitollisempia hitaampitempoisesta musiikista, sillä kolmitahtisena kyseessä ei ole kaikkein helpompia tansseja muutenkaan.

Cha-Cha tanssiharrastuksena

Moni miettii varmasti mielessään, voiko cha-cha-tanssia oppia, jos rytmitaju ei ole aivan parhaasta päästä. Vastaus on, että kyllä voi, mutta tällöin täytyy olla valmis tekemään hieman enemmän työtä askelkuvioiden ja iskujen kohtien omaksumisessa.

Cha-Chata pidetään rytminsä vuoksi jo yleensäkin vaikeana tanssina, ja latinotansseista sen edelle haastavuudessaan menee ainoastaan rumba. Jotkut tanssikoulut pitävät sitä jopa niin vaikeana, että vaikeimpia askelkuvioita on pyritty kiertämään väärillä rytmeillä. Kuitenkin oikeaoppisessa cha-cha-musiikissa ykköstahtia korostetaan vahvasti, joka helpottaa tanssiaskelten kulkua. Jotta huomaat tämän olennaisimman kohdan, kannattaa kuunnella musiikkia aluksi ilman tanssia. Tunnetuimmat cha-cha-kappaleet löytyvätkin helposti esimerkiksi internetistä.

Yksi klassisimmista kappaleista on meksikolaisen säveltäjän Pablo Beltrán Ruizin Keinu kanssani. Siinä ensimmäisenä tulee kohtuullisen pitkä instrumentaalinen aloitus, jonka jälkeen seuraa tauko. Tämän jälkeen jousisoittimet aloittavat soiton, jonka jälkeen ne vaimenevat, ja solisti alkaa laulaa laulun ensimmäiset kuusi tavua ilman taustamusiikkia, eli sanat “ryt-mi bo-le-ron kun”. Itse tanssi alkaa laulun seitsemässä tavussa eli “kai” –kohdassa, joka siis on tanssin aloituskohta. Tässä kohtaa orkesterin kaikki soittimet soittavat. Tanssiin kannattaa siis valmistautua kuuntelemalla erityisesti tämä kohta.

Cha-Cha Suomessa

Cha-Cha rantautui Suomeen 1950-luvulla, kun lukuisat espanjalaiset ja italialaiset tanssiorkesterit vierailivat Suomessa ja samaan aikaan suomalaiset tanssimuusikot kuuntelivat ja ottivat vaikutteita englantilaisesta radiosta. Yksi syy cha-chan suosioon myös Suomessa oli sen pohjautuminen suosittuun tanssiin, mamboon. Suomessa kiisteltiin siitä, mille iskulle chasset tulisi osua. Vastauksen tähän vaikeaan rytmiikkakysymykseen oli vaihtoaskelfoksi. Suomalaistanssijoilla ei ollut tietoa siitä, miten cha-cha-rytmeijä tulisi tanssia, joten he selvittivät rytmin vaihtoaskelin. Cha-chan suosio nykyään on tanssikoulujen ansiota ja tänä päivänä rytmiikkakysymyskin on selvitetty ja cha-chata opetetaan Suomessa kansainvälisesti vakioidun tanssin rytmissä. Cha on suomessa yleinen lavatanssi, jota myös lavalattariksi kutsutaan. Lavalattareita ovat latinalaisamerikkalaiset tanssit joihin on tehty myös suomenkielisiä lauluja.

Cha-cha ja musiikki

Lationotanssi Cha-Chan noin puolivuosisataiseen historiaan liittyy kiinteänä osana sitä tahdittava musiikki, ja moni sävel on muodostunut monen sukupolven rakastamaksi ikivihreäksi suosikiksi. Suomessa yksi tutuimmista Cha-Chan rytmissä soiva kappale on Keinu Kanssani, alkuperäiseltä nimeltään Quien Sera tai englanniksi ”Sway”. Kansainvälisillä tanssilavoilla sen yksi tunnetuimmista tulkitsijoista on legendaarinen amerikkalaisnäyttelijä Dean Martin.

Muita tunnettuja kuumaan latinolaisrytmiin soveltuvia Cha-Cha-kappaleita ovat muun muassa ”Hasta mañana, Rebecca”, Bahama Mana, Cha Conchita ja tietysti maskuliinista energiaa tihkuva Tom Jonesin ”Sex Bomb”.