Jive

Amerikkalaistaustainen jive on reipas ja hilpeä paritanssi, joka saa helposti sekä sykkeen että mielialan kohoamaan. Jiveä tanssitaan sekä seura- että kilpatanssina energisen rock’n roll- tai swing-henkisen musiikin tahtiin. Lennokkaat liikkeet tekevät jivestä varsin vauhdikkaan ja haastavan lajin. Jive-tanssi kehittyi 1930-luvun Yhdysvalloissa, josta se on levinnyt ympäri maailmaa yhtenä virallisista latinalaisten tanssien kilpalajeista. Elämäniloinen jive on kestänyt hyvin aikaa ja se on edelleen suosittu laji.

Jiven historia

elvis presleyJive-tanssi sai alkunsa 1930-luvun Yhdysvalloissa afroamerikkalaisten tanssijoiden keskuudessa. Siinä on vaikutteita Lindy Hop-, rock’n roll- ja jitterbug–tansseista. Etenkin jitterbug-tanssin katsotaan antaneen lajille suuresti vaikutteita jive-tanssin kehityksen alkuvaiheissa. Jive on kuitenkin nostoja ja akrobaattisia liikkeitä sisältävään jitterbugiin verrattuna yksinkertaisempi tanssilaji. Jive-tanssin esitteli yleisölle ensimmäisen kerran Cab Calloway vuonna 1934, ja laji nousi pinnalle 1940-luvulla rock’n roll-musiikin kasvattaessa suosiotaan.

Jive-tanssin leviäminen maailmalla

Toisen maailmansodan aikana yhdysvaltalaiset sotilaat toivat jive-tanssin Eurooppaan. Eurooppaan rantautuneen tanssin katsottiin olevan moraaliton ja antavan nuorisolle huonoja vaikutteita. Monista muista paritansseista poiketen jiveä tanssitaan paikallaan, ja jive-tanssijoiden katsottiin aluksi häiritsevän ympäri tanssilattiaa liikkuvia muita tanssijoita. Näistä syistä johtuen jiveä tanssittiin pitkään ainoastaan salassa underground-klubeilla. Myöhemmin jive nousi salonkikelpoiseksi ja lajin harrastus kehittyi eteenpäin Euroopassa etenkin englantilaisten tanssinopettajien parissa. Nykyään jive kuuluu viiden kilpailtavan latinalaistanssin joukkoon. Jive on latinalaistanssien joukossa poikkeus, sillä tanssi ei ole kotoisin Latinalaisesta Amerikasta ja sitä tanssitaan yleensä länsimaalaisen musiikin tahtiin.

Jive Suomessa

Jive saapui Suomeen vuonna 1945, ja sitä alettiin opettaa suomalaisissa tanssikouluissa. Jive-tanssin kulta-aika Suomessa oli vuosina 1950–1965. Jive ei kuitenkaan saavuttanut suosiota tangon tapaan koko Suomen alueella, vaan lajin suosio keskittyi lähinnä Helsinkiin. Jiven kultakauden jälkeen tanssiharrastus jäi elämään kilpatanssiurheilun harrastajien keskuudessa yhtenä virallisista latinalaisten kilpatanssien lajeista. Viime vuosien aikana jive on palannut uudelleen seuratanssin harrastajien suosioon.

Lava-jive eli fusku

Tanssin englanninkielinen nimi jive tarkoittaa suomeksi palturin puhumista. Siksi nopeatahtisen jiven helpompaa ja hitaampaa lavatanssiversiota eli lava-jiveä alettiin kutsua Suomessa fuskuksi. Fusku on jiveä teknisesti helpompi tanssilaji, jossa on paljon vaikutteita jivestä. Lava-jivellä saatetaan epämuodollisemmissa tilaisuuksissa viitata myös yleisesti amerikkalaista alkuperää oleviin paritansseihin.

Jive-musiikki

Jive-tanssissa käytettävä musiikki on tyypillisesti rock-henkistä ja svengaavaa länsimaista musiikkia, joka sopii energiseen ja nopeatahtiseen tanssiin. Jivellä ei ole omaa erityistä musiikkityyliään, vaan sitä voi tanssia esimerkiksi hyväntuulisen rock’n rollin, jump bluesin, swingin tai boogie woogien tahtiin. Esimerkiksi Elviksen vauhdikkaammat kappaleet ovat perinteisesti olleet suosittuja jive-tanssin parissa.

Jive-tanssin perusteet

Jive-tanssin peruskuviot ovat melko yksinkertaisia ja helppoja oppia. Ympäri tanssilattiaa liikkuvista paritansseista poiketen jiveä tanssitaan paikallaan, yleensä keskellä tanssilattiaa. Jiven haasteina ovat tanssiin kuuluvat monipuoliset lennokkaat liikkeet, nopea tahti ja haastava tanssiote. Jive vaatii kokonaisvaltaista kehonhallintaa vauhdikkaista liikkeistä johtuen, ja etenkin nainen pyörii jivessä paljon. Nopeatempoisen tanssin liikkeisiin kuuluu muun muassa lukuisia taivutuksia, polven nosteluita ja lantion keinutuksia. Kilpajiven tahti on 42-46 iskua minuutissa, mutta tämä on yleensä liian nopea tempo jiveä seuratanssina harrastaville. Jiveä seuratanssina harrastaville tanssin tahtia joudutaan yleensä hidastamaan harrastajille sopiviksi.

Jiven perusliikkeet

Perusliikkeisiin kuuluvat muun muassa Fallaway Basic -perusaskel sekä käden vaihto selän takana. Lajille ominaisia ovat Fallaway Throwaway ja Link-liikkeet, jossa nainen johdatetaan käden päähän ja takaisin. Lisäksi tanssiliikkeisiin kuuluu erilaisia potkuja ja hyppyjä. Rock’n rollille ominaiset heitot tai korkeat nostot eivät kuitenkaan kuulu jiven liikkeisiin. Jiven perusote muistuttaa cha chan ja rumban suljettua otetta ilman vartalokontaktia. Myös avoin tanssiote on yleinen erilaisia käsikontakteja käyttäen. American Spin-kädenalikäännös on yksi jiven ominaisimpia liikkeitä, jossa mies päästää irti naisesta ja tämä pyörii omillaan. Hip Bump on nimensä mukaisesti leikkisä liike, jossa lantiot osuvat kevyesti yhteen.

Jive-tanssin opetus nykypäivänä

Monet tanssikoulut tarjoavat nykyään jive-tunteja osana opetustarjontaansa. Jive-harrastuksen voi aloittaa ilman aiempaa tanssitaustaa, mutta se tarjoaa haasteita myös kokeneemmalle tanssijalle. Jive on perinteisesti ollut suosittu laji tanssikouluissa johtuen sen suhteellisen haastavista ja energisistä liikkeistä, joita on hyvä hioa opettajan johdolla. Jive on paritanssi, joten osa tanssikouluista suosittelee tanssikurssille osallistumista oman parin kanssa tasalukuisen osallistujamäärän takaamiseksi. Useimmilta suuremmilta paikkakunnilta löytyy jiven opetusta. Opetusta on tarjolla pelkästään jiveen keskittyneiden kurssien muodossa, sekä seura- tai kilpatanssina yhdessä muiden latinalaisten tanssien kanssa.

Yhteenveto jivestä

Jive on ikivihreä paritanssi, joka tunnetaan kilpatanssina ympäri maailmaa. Kokonaisuudessaan jive on nopeatahtinen, energinen ja mukaansatempaava paritanssi. Jiveä voi tanssia joko kilpatanssina tai seuratanssina, ja eritasoisia jive-kursseja on tarjolla tanssikouluissa ympäri Suomea. Jiven seuratanssiversiossa tahti on huomattavasti kilpatanssin tahtia rauhallisempi, joten laji soveltuu myös tanssiharrastusta aloitteleville. Monipuolinen jive tarjoaa nopeatahtisten liikkeiden ja taidokkaan kehonhallinnan puolesta haasteita kaiken tasoisille tanssijoille. Jiven opetusta tarjotaan useimmissa latinalaisia tansseja opettavissa tanssikouluissa ympäri maata. Vauhdikkaan jiven parissa kunto pysyy yllä kuin huomaamatta, harrastuksen parissa tapaa muita samanhenkisiä ihmisiä ja arjen huolet unohtuvat tanssin pyörteissä.