Tango – intohimoinen ja sensuelli paritanssi

tangotanssijatTango on maailmanlaajuisesti hyvin kuuluisa paritanssi. Tanssin alkuperän uskotaan löytyvän Etelä- Amerikan Rio de la Plata -alueen ympäristöstä 1800 -luvun loppupuolella. Tuolloin etenkin Argentiinassa ja Uruguayssa tanssittiin tangon ensimmäistä muotoa tango criolloa. Etelä-Amerikasta nopeasti ympäri maailmaa levinneestä tanssista on nykyään monia erilaisia versioita. Tästä huolimatta etenkin tangopiireissä ja alan harrastajien joukossa nykyinen argentiinalainen tango on lähimpänä alkuperäistä versiota. Vuonna 2009 UNESCO listasi Argentiinan ja Uruguayn yhteisestä toiveesta latinalaisamerikkalaisen tangon UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön kokoelmaan.

Suomessa tanssitaan pääsääntöisesti kolmea erilaista tangoa: argentiinalaista tangoa, kilpatanssitangoa ja suomalaista tangoa. Tunnetuin suomalainen tangotapahtuma on joka vuosi järjestetyt Seinäjoen Tangomarkkinat, jossa valitaan tangokuningatar ja -kuningas.

Tangon historia

Tango on saanut historiansa aikana paljon vaikutteita afrikkalaisista tansseista sekä Euroopan ja Amerikan alkuperäiskansojen kulttuureista. Erityisesti afrikkalaisten orjien 1800-luvulla Uruguayhyn tuoma candombe kansanmusiikin uskotaan vaikuttaneen eniten tangon syntyyn. Tangoa tanssittiin ensimmäisen kerran köyhien alueilla Buenos Airesissa ja Montevideossa. Tangomusiikkiin on yhdistetty Euroopasta saapuneita musiikkilajeja. 1800-luvun aikana afrikkalaisten orjien tangokokoontumisia kutsuttiin nimellä tango tai tambo. Tango sanan taasen uskotaan juontuneen länsiafrikkalaisesta murteesta, jossa se tarkoittaa suljettua tai varattua paikkaa. Portugalissa on myös sana tangare, joka tarkoittaa koskettamista.

Eurooppaan tango levisi 1900-luvun alussa Buenos Airesista matkustaneiden tango-orkesterien ja tanssijoiden mukana. Ensimmäiseksi tango villitsi Pariisin vuonna 1912, jonka jälkeen se levisi nopeasti muihin Euroopan pääkaupunkeihin kuten Lontooseen ja Berliiniin. Vuoden 1913 tienoilla tango löysi tiensä jo New Yorkiin ja Suomeen. Suomeen tangon maine oli kiirinyt jo aikaisemmin Euroopasta ja hyvin nopeasti tanssistudiot tarjosivat tangon oppitunteja.

Suomalaisten tangovillitys alkaa

Tangon toivat parhaiten suomalaisten tietoisuuteen Toivo Niskanen ja Elsa Nyström. He järjestivät elokuvateatteri Apollossa tangomatineoita loppuvuodesta 1913 lähtien. Euroopasta saapunutta rietasta ja sensuellia tanssia ryntäsivät katsomaan suuret määrät helsinkiläisiä. Kaikki esitykset olivat loppuunmyyty ja on laskettu, että yli 3000 suomalaista näki Niskasen esityksen. Toivo Niskasen tempaus aloitti Suomessa ensimmäisen paritanssibuumin. Tangokurssit ja tangoon liittyvät varusteet olivat suosittuja. Ihmiset järjestivät tangoiltamia, tangotanssiaisia ja tangonäytöksiä. Tanssinopettajille buumi oli erityisen kannattava ja he alkoivat kehittämään omia versioitaan tangosta. Tangobuumi kuitenkin lopahti nopeasti etenkin 1920-luvulla helposti tanssittavien foxtrotin ja jazzin ilmestyessä markkinoille.

Tango koki pienen laantuman. Etenkin sota-aikoina Suomen valtion julistama tanssikielto hillitsi julkisia tanssitapahtumia, mutta suomalaiset keksivät tapoja kiertää kieltoa. Tanssikurssien yhteydessä järjestettiin tansseja ja nurkkatansseja tanssittiin yksityisasunnoissa, ladoissa ja metsissä. Sodan aikana syntyi myös nykyaikainen suomalainen tangomusiikki, kun Toivo Kärki sävelsi ensimmäiset tangokappaleensa sotatantereella. Kärjen säveltämässä musiikissa oli tangon tempo ja rakenne, mutta siihen oli yhdistetty saksalainen marssimainen musiikki ja venäläinen viulu. Kärki sävelsi yli 1400 tangokappaletta uransa aikana, joten hän on merkittävä tangovaikuttaja Suomessa. Suomen tangon kulta-aika oli 1940-luvulla, 1950- luvulla ja 1960-luvulla. Erityisesti Georg Malmstein, Olavi Virta ja Henry Theel valloittivat suomalaisten sydämet tangotulkinnoillaan.

1960-luvun jälkeen tangokappaleet alkoivat käsitellä muutakin kuin rakkautta. Tangomusiikissa alkoivat näkyä ajan muutokset. Erityisesti yksittäiset laulajat kuten Topi Sorsakoski ja myöhemmin Jari Sillanpää ovat vaikuttaneet nykyisen tangomusiikin kehityksessä. Suomalainen tangomusiikki perustuu haikeuteen, sentimentaalisuuteen, vertauskuvalliseen luonnonläheisyyteen ja pohjattomaan ikävään. Muualla maailmassa tango on paljon intohimoisempaa ja urbaanimpaa. Suomessa edelleen on vahva tanssilavakulttuuri, joka yhä edelleen pitää tangon suosittuna tanssilajina. Myös vuodesta 1985 lähtien vuosittain järjestetyt Seinäjoen Tangomarkkinat ovat edelleen tärkeä vuosittainen musiikkitapahtuma, joka televisioidaan. Tangokuninkaalliset tulevat olemaan tangon tärkeimpiä käyntikortteja myös tulevaisuudessa.

Argentiinalainen tango

Argentiinalainen tango perustuu juuri alkuperäiseen Buenos Airesin köyhiltä alueilta lähteneeseen latinalaisamerikkalaiseen tangoon. Se levittäytyi köyhien joukosta argentiinalaisen eliitin piireihin 1900-luvun alkuvuosina. Yläluokan mukana se levittäytyi myös Eurooppaan. Buenos Aires koki tangon kulta-ajan vasta 1930-luvulla ja se päättyi vuoden 1955 sotilasvallankaappaukseen. Sotilasjuntan kaatuessa vuonna 1983 kiinnostus tangoa kohtaan heräsi uudelleen ja tangon tietäjät alkoivat opettaa uutta sukupolvea.

Argentiinalaisen tangon liikkeet perustuvat erilaisempiin liike-elementteihin kuin eurooppalaiset tanssit. Siinä ei ole käytetty mitään ennalta määriteltyjä kuvioita vaan tanssi koostuu muutamasta perusaskeleesta ja niiden ympärille muodostetuista muunnoksista. Argentiinalaisessa tangossa on niin ikään monia erilaisia tyylisuuntia riippuen siitä, missä kyseistä tangoa tanssitaan. Tunnetuimpia suuntia ovat tango de salon (tanssisalonkitango) ja sosiaalisempi tango milonguero (kahvilatango). Köyhillä alueilla tanssitaan orilleroa, joka on iloisempi ja vähemmän muodollisempi kuin muut versiot. Canyengue tarkoittaa 1920- ja 30-luvuilla tanssitun tangon rekonstruktiota. Tango nuevo on innovatiivisin tangon muoto, jossa pyritään parantamaan vanhoja tanssimuotoja. Fantasia on täysin showtarkoitukseen kehitetty ylikorostettu tango.

Kilpatanssitango

Kilpatanssitango luokitellaan kilpailuissa vakiotansseihin. Kilpailuissa käytetty tangomusiikki on tempoltaan 28-34 tahtia minuutissa. Muista vakiotansseista eroten kilpatangon askeleissa pyritään staccato-maiseen askellukseen ja askeleet kohdistuvat lattiaa kohden eivätkä tanssisuuntaan. Vakiotansseihin eroten myös tanssiasento on kummallakin tanssijalla alempana. Kilpailuissa käytettävät askeleet, kuviot ja säännöt on määritellyt Suomen tanssiurheiluliitto.