Valssi

Yksi kauneimmista tanssirytmeistä ja myös tärkeä osa kansanperinnettämme on valssi. Valssilla on pitkät perinteet myös eurooppalaisittain, sillä sen katsotaan juontuvan jopa niin pitkälle kuin 1000-luvulle. Meillä Suomessa valssilla ei ole yhtä pitkää historiaa, mutta tanssirytmi on meillä vahvasti osa yhä elävää kulttuuria.

Valssi kuuluu suomalaiseen juhlaan. Kesäiset lavatanssit, juhannusjuhlat tai tietenkin häät tanssitaan usein valssin ¾-tahdissa. Tunnetuimmat suomalaiset valssit, kuten ”Kotkan poikii ilman siipii” tai ” Vanhojapoikia viiksekkäitä”, ovat myös monesti rikkoneet hittilistoja, sekä muodostuneet koko kansan tuntemiksi klassikoiksi ja voittaneet paikkansa suomalaisten sydämessä. Valssi voi olla romanttista, haikeaa, iloista tai vauhdikasta, mutta ennen kaikkea se on tanssittavaa musiikkia, jonka askeleet oppii melko helposti kuka hyvänsä. Useimmat meistä jo koulun liikuntatunneilta.

Valssin historiaa

Valssi on yksi vanhimmista seuratansseista, joita tanssitaan yhä tänä päivänä. Joidenkin lähteiden mukaan valssi juontuu samankaltaisista rytmeistä, joita tanssittiin jo varhaisen 1000-luvun Euroopassa. Mahdollista on, että valssi muokkaantui Itävallassa tuolloin tunnetusta maalaistanssista nimeltä Ländler. Varmasti tiedettyä on kuitenkin se, että valssi tunnettiin 1500 –luvulla muun muassa ranskassa, jossa se oli aluksi köyhien maalaiskylien tanssi.

Tanssin katsottiin tuolloin olevan moraalitonta ja sopimatonta, sillä tanssipari liikkui hyvin tiukasti kiinni toistensa vartaloissa. 1700-luvulla Ranskan vallankumouksen jälkeen tuulet muuttuivat, ja aluksi kiellettynäkin ollut valssi levisi myös ylempien luokkien keskuuteen. Tanssi ja valssimusiikki levisi tämän jälkeen myös muualle Eurooppaan, ja pohjoismaihin sen katsotaan saapuneen 1800-luvulla. Valsseja sävellettiin siis Euroopassa sekä suosituksi seurapiiritanssiksi että orkesterimusiikiksi, ja perinne on säilynyt aina tähän päivään saakka monissa maissa, kuten Suomessa.

Valssityylit ja askeleet

ValssitanssijatValssi tanssina ja rytminä juontuu siis useista eri rytmeistä Euroopassa, joten on luonnollista, että tänäkin päivänä valssissa on olemassa eri tyylilajeja. Valssin tahtilaji on ¾, joten tanssittaessa valssin askelkuvioita lasketaan yks-kaks-kolme. Valssi jaetaan siis temponsa mukaan nopeisiin ja hitaisiin valsseihin, joista nopeisiin kuuluu Wienervalssi tai nopea lavatanssi, kun puolestaan hitaita valsseja ovat englantilainen ja amerikkalainen valssi. Nopean valssin ja hitaan valssin välillä on tiettyjä eroja, joidenkin asiantuntijoiden mielestä rytmit tulisi jopa käsitellä eri tansseina:

  • Nopea valssi: Tanssiote on nopeassa valssissa suljettu, eli tanssipari ei irrota otetta missään vaiheessa vaan tanssii nopeasti ympäripyörien. Oikea pääliike on esimerkiksi Wiener-valssissa tärkeää, jotta tanssipari ei pyörtyisi vauhdin pyörteissä. Tempo on Wienervalssissa 60 tahtia minuutissa ja lavatanssissa hieman hitaampi, noin 50 tahtia minuutissa.
  • Hidas valssi: Hitaassa valssissa voi ote hetkittäin avautua ja pari tehdä askelkuvioita toisistaan irrallaan, mutta askellus on periaatteessa sama hitaassa kuin nopeassakin valssissa. Hidasta valssia tanssitaan vinolinjaisesti ja pehmeästi liukuen yli tanssilattian, siinä tehdään nousuja ja laskuja, ja pari luokin näyttävän ja elegantin kokonaisuuden. Hidas valssi on erillinen laji kilpatansseissa, se on vaativampi kuin nopea valssi, mutta myös monien mielestä yksi nautittavimmista tansseista. Hitaisiin valsseihin lukeutuu muun muassa englantilainen hidas valssi, joka on tyylilajin perusrytmi, sekä myös amerikkalainen hidas valssi.

Valssin eri tyylilajeja on olemassa enemmänkin, samoin sellaisia rytmejä, jotka ovat valssiin rinnastettavissa, kuten esimerkiksi humppa, masurkka tai hambo. Musiikki ja tanssityylit saavat luonnollisesti ajan myötä vaikutteita muista rytmeistä, ja ottaen huomioon, että valssi on yksi vanhimmista yhä tanssittavista seuratansseista, löytyy maailmalta monenlaisia versioita tästä tanssista. Esimerkiksi etelämmässä Euroopassa tai latinalaisessa Amerikassa on valssin rytmi saanut sävyä latinalaisista rytmeistä, ja tanssityyli tuo enemmän lantioliikkeitä.

Tunnetuimmat valssit ja niiden säveltäjät

Kaunis ja tunnelmallinen valssi on ennen kaikkea tunnettu tanssina, mutta valsseja on sävelletty myös orkesterimusiikiksi, tunnetuin sellainen on varmasti jokaiselle tuttu Johan Straussin Tonava kaunoinen joka soi vuosittain perinteisessä Wienin uuden vuoden konsertissa. Kun valssi valloitti Euroopan 1700 –luvulla, tuli Wienistä pian valssin kehto tai pääkaupunki. Tunnetut itävaltalaiset ja saksalaiset säveltäjät kuten Strauss, Beethoven ja Mozart vaikuttivat ja tekivät tuotantoaan tuolloin nimenomaan Wienissä.

Muuallakin Euroopassa on syntynyt maailmakuuluja valsseja, kuten esimerkiksi naapurimaamme mestarisäveltäjän Tshaikovskin teokset joita kuullaan muun muassa baleteissa Joutsenlampi tai Pähkinänsärkijä. Tunnettujen kotimaisten valssien lista on myös pitkä, ja mestariteoksia ovat niistäkin monet, kuten Olavi Virran ”Kultainen nuoruus”, Tapio Rautavaaran ”Kulkurin valssi” tai Eino Grönin ”Metsäkukkia”.

Valssia tanssimaan

Tunnelmalliset lavatanssit tai lähestyvät kesähäät voivat olla monille sopiva syy aloittaa valssin askelten harjoittelu, mutta valssi tai tanssi yleensä on myös ilahduttava, rentouttava ja kuntoa kohentava harrastus. Tanssin puitteissa tutustuu myös uusiin ihmisiin, sillä kyseessä on laji, jota harrastetaan yhdessä, pareittain. Kuten mainittu, perusvalssi on myös yksi helpoimmista seuratansseista, joten se on ehdottomasti hyvä valinta tanssin harrastuksen aloittelijoille.

Monet tanssiseurat ja tanssin yksityisopettajat järjestävät lyhytkestoisia valssikursseja, joilla rytmiin pääsee helposti kiinni. Jos innostus riittää, voi valssista saada uuden, ihanan harrastuksen, ja mahdollisesti seuraavaksi voitkin loistaa tanssin kilpa-areenoilla.